Karttaplotteritesti | Alandia Vakuutus

Testaamme mitä muut lupaavat!

Alandia kääntää veneilyalan jokaisen kiven. Testaamme varusteet, joihin vesillä luotat

Karttaplotteritesti

Plotterisi koostuu laitteistosta, jossa on karttatietojen näyttöön soveltuva ohjelmisto, ja sähköisistä kartoista. Olemme testanneet muutamia suosittuja karttaplottereita ja arvioineet sekä laitteistoja että ohjelmistoja, kuten sähköisiä karttoja.

Testivastaava Denniz Corsman kertoo, että vuonna 2014 tekemämme ensimmäisen plotteritestin jälkeen plottereihin on tullut lukuisia parannuksia.

– Vuoden 2017 testissä havaitsimme monia parannuksia, mutta myös koko joukon ongelmia. Tärkeintä on, että sinä veneenomistajana muistat päivittää plotterisi merikartan, Denniz sanoo.

Vuoden 2014 testin tapaan keskityimme nytkin navigointiturvallisuuteen

– Tämä sen vuoksi, etteivät laitteiden väärästä käytöstä ja sähköisten merikarttojen virheistä johtuvat pohjakosketukset ja läheltä piti -tilanteet ole vähentyneet. Emme testanneet laitteistojen toimivuutta, koska sitä tarkastellaan monissa venealan lehdissä, Denniz kertoo.

Useimmat testit tehtiin testipenkissä syöttämällä tiedot plottereihin NMEA 0183-/NMEA 2000 -laitteiden kautta simulaattorin avulla. Näin testit olivat keskenään vertailukelpoisia eivätkä ulkoiset tekijät vaikuttaneet niihin.

Saaria ja luotoja katoaa

Kun tarkastellaan vuoden 2014 testiä, voidaan todeta, että testiraportti oli synkkää luettavaa. Yleisiä ongelmia olivat muun muassa, että saaria ja syvyysmerkintöjä tuli näkyviin vasta lähennettäessä karttaa niin paljon, ettei siitä saanut enää yleiskuvaa.

Onneksi tämän jälkeen on tapahtunut paljon.

– Voimme todeta, että sähköisten merikorttien laatu on parantunut. Monet ensimmäisessä testissä esiin tuomamme viat on korjattu. Siitä kaikki kunnia plotterivalmistajille, Denniz toteaa.

Mihinkään suuriin eläköön-huutoihin ei kuitenkaan vielä ole varaa. Vuoden 2017 testi nimittäin paljasti, että navigoinnille tärkeätä tietoa katoaa, kun karttaa loitonnetaan yleiskuvan saamiseksi.

Testissä paljastui myös vikoja, jotka voivat johtaa hengenvaarallisiin tilanteisiin. Esimerkiksi yksi väylä oli piirretty merimerkin väärälle puolelle ja digitaaliseen merikorttiin oli ilmestynyt vihreä lateraalimerkki paikkaan, jossa sellaista ei ollut. Alandia kertoi virheistä kyseisten merikorttien ja plotterien toimittajille.

– Arvoitukseksi jää, miten monta virhettä on vielä jäänyt huomaamatta, Denniz pohtii.

Saaria ja luotoja katoaa

Kun tarkastellaan vuoden 2014 testiä, voidaan todeta, että testiraportti oli synkkää luettavaa. Yleisiä ongelmia olivat muun muassa, että saaria ja syvyysmerkintöjä tuli näkyviin vasta lähennettäessä karttaa niin paljon, ettei siitä saanut enää yleiskuvaa.

Onneksi tämän jälkeen on tapahtunut paljon.

– Voimme todeta, että sähköisten merikorttien laatu on parantunut. Monet ensimmäisessä testissä esiin tuomamme viat on korjattu. Siitä kaikki kunnia plotterivalmistajille, Denniz toteaa.

Mihinkään suuriin eläköön-huutoihin ei kuitenkaan vielä ole varaa. Vuoden 2017 testi nimittäin paljasti, että navigoinnille tärkeätä tietoa katoaa, kun karttaa loitonnetaan yleiskuvan saamiseksi.

Testissä paljastui myös vikoja, jotka voivat johtaa hengenvaarallisiin tilanteisiin. Esimerkiksi yksi väylä oli piirretty merimerkin väärälle puolelle ja digitaaliseen merikorttiin oli ilmestynyt vihreä lateraalimerkki paikkaan, jossa sellaista ei ollut. Alandia kertoi virheistä kyseisten merikorttien ja plotterien toimittajille.

– Arvoitukseksi jää, miten monta virhettä on vielä jäänyt huomaamatta, Denniz pohtii.

Kaksi väylämerkkiä näyttävät reitin selkeästi. Mutta mitä, jos plotterin mukaan edessäsi olisi vielä kolmaskin merkki?

Oma design voi ai aiheuttaa hämminkiä

Sähköisistä kartoista puhuttaessa on erotettava rasteri- ja vektorimuotoisiin paikkatietoihin perustuvat kartat. Rasterimuotoiseen paikkatietoon perustuva merikortti on kuvatiedosto paperisesta merikortista, kun taas vektorimuotoisen paikkatietoon perustuvan merikortin lähteet on vaikeampi jäljittää, koska sitä työstäneiden ketju on pidempi. Lisäksi eri merikorttitoimittajat käyttävät vektorimuotoiseen paikkatietoon perustuvissa merikorteissaan erilaisia symboleja ja värejä, alalla kun ei ole saatu aikaan yhteistä standardia.

Lisäksi osa vektorimuotoiseen paikkatietoon perustuvan merikortin tiedoista saattaa jäädä näkymättä plotterissa, vaikka tiedot sinänsä olisivatkin oikein.  Tähän vaikuttaa se, miten plotterin ns. karttamoottori käsittelee ja esittää erilaisia tietovarastoja eri mittakaavoissa.

– Tässä on edelleen isoja valmistajakohtaisia eroja sekä yleisiä puutteita, Denniz kertoo ja antaa esimerkkejä: Kartan alkuperäistä mittakaavaa ei kerrota eikä alkuperäiseen pääse yhdellä napin painalluksella. Zoomattaessa kuvaa edestakaisin tietoa katoaa näkyvistä eikä käyttäjää varoiteta tämän valitessa mittakaavan, jossa jokin merikortin tieto ei enää näy.

–  Yksi asia, josta aina puhun: Plottereista puuttuu vielä pikavalinta,  jolla yhdellä napin painalluksella saataisiin näkyviin kaikki oleellinen ja tärkeä navigointitieto alkuperäisessä mittakaavassaan, Denniz sanoo.

Iso näyttö ei välttämättä näytä enemmän

Hän huomauttaa myös, ettei iso näyttöruutu välttämättä tarkoita, että myös tietoa näkyisi enemmän.

– On helppo tuudittautua siihen uskoon, että kaikki tieto näkyisi isolla näytöllä, vaikkei näin ole. Voi olla, että alemmissa karttakerroksissa on enemmän tietoa, joka tulee esiin vasta, kun lähennät karttaa.

Toinen hänen huomionsa koskee plotterin käyttölogiikkaa.

– Plotterin asetusten ymmärtäminen ja muuttaminen voi olla vaikeaa, jos käyttää plotteria vähän, vain muutaman kuukauden kesäaikaan. Toivonkin, että tulevaisuuden karttaplotterit ovat helppokäyttöisiä, jotta veneilijä voi muutamalla napin painalluksella navigoida turvallisesti.

Muista päivittää merikortti

Plotterivalmistajien pitää nyt kuunnella kritiikkiä tarkemmin kuin kolme vuotta sitten ja korjata virheitä nopeammin. Tämähän ei kuitenkaan vielä tarkoita, että plotteristasi tulisi automaattisesti varmempi.

– Veneilijöiden pitää päivittää merikorttinsa useammin. Olemme Alandialla huolissamme siitä, että monet eivät viitsi tai raaski tehdä päivityksiä, koska ne maksavat.

Denniz Corsmanin mielestä plotterivalmistajien tulisi houkutella käyttäjiä maksuttomilla päivityksillä.

– Moni veneenomistaja pitää kohtuuttomana, että joutuu itse maksamaan sellaisten virheiden tai vikojen korjaamisesta, joita tuotteessa ei ylipäänsä pitäisi olla.

– Tärkeintä on, että muistat päivittää plotterisi merikartan, testivastaavamme Denniz Corsman sanoo.

Alandia plottertest

– Tärkeintä on päivittää plotterin merikartta, sanoo Denniz Corsman Alandiasta.

Testiin sisältyivät seuraavat laitteet:

Merikorttiplotteri/tyyppi

Merikorttitoimittaja

Garmin GPS 7012

Bluechart

Raymarine E127

Navionics, C-MAP, Rasterkort

Brokes & Gatehouse Zeus Evo2

C-MAP, Navionics

Simrad NSS Evo2

C-MAP, Navionics

Lowrance HDS Carbon

C-MAP

Furuno TZTL12F

C-MAP (Navionics)

Buster plotter Q

C-MAP

Raymarine C120

Navionics

 

 

 

Lue venevakuutuksestamme

Venevakuutuksemme kattaa useimmat vahingot, joita veneellesi voi sattua käytön, kuljetuksen ja säilytyksen aikana, ja se on voimassa vuoden ympäri. Se on voimassa ajaa venettä kuka tahansa ja se kattaa myös jollaan ja veneen tarvikkeet. Lue lisää venevakuutuksestamme.

Mitä plotteritesti paljasti?

Alandian aiemmissa karttaplotteritesteissä nousi esiin monta tärkeää havaintoa. Ne tietäen teet varman ja viisaan valinnan. Lue vuoden 2014 testitulokset.